Yli 500 viljelijän hätähuutoa ei kukaan Someron Teeriharjulla maanantaina 27.10.2025 olleista voinut olla kuulematta. Suomalainen viljelijä on elintarvikeketjun tärkein, mutta epäreiluiten kohdeltu tekijä.
Suomalainen talonpoika tekee ja tottelee. Jokainen kuitenkin ymmärtää, ettei viljelijä pitkään pysty tuottamaan teollisuudelle ruuan raaka-aineita tappiolla.
Lähdin Someron Teeriharjulle kuuntelemaan kasvinviljeliöiden huolia. Olen toki vähän noviisi maatalouspolitikassa, mutta halukas oppimaan. Eilen tuli paljon tietoa, jota tässä nyt osaltani olen jakamassa eteenpäin.
Jokaisen on syötävä elääkseen. Ruokaturva ja kotimaisuus on yhä tärkeämpi osa huoltovarmuuttamme ja siten myös turvallisuuspolitiikkaa.
On viisautta varautua! Suomen elintarvikeomavaraisuus on tällä hetkellä korkealla tasolla, leipäviljassa yli 100%. Valkuaiskasveja pitäisi reippaasti lisätä.
Suomalainen ruoka on maailman puhtainta ja jäljitettävintä. Antibiootteja ja kasvin torjunta-aineita käytetään vähän ja eläinten hyvinvoinnista huolehditaan.
EU:n maatalouspolitiikka vaikuttaa maanviljelijöiden tukiin eniten. Nykyinen EU:n maatalouspolitiikan CAP kausi 2023-2027 neuvoteltiin Marinin hallituksen aikana (kepun Kurvinen ja Leppä ministereinä). Se tuli Orpon hallitukselle ikävästi syliin. Uuden kauden (2028-2034) neuvottelut ovat nyt käynnissä. Suomi, siis Orpon hallitus tekee vahvaa ennakkovaikuttamista!
Ministeriöstä vakuutettiin, että viljelijöiden hätä on kuultu ja kuullaan. Eilen kuullun perusteella ainakin kasvinviljelijät ovat toista mieltä.
Muutamia konkreettisia toimia joita hallitus jo tekee:
elintarvikemarkkinalaki 1 ja 2
kilpailulainsäädäntö (mm. reilummat sopimuskaudet)
hankintalain uudistus (mm. julkisen sektorin ruokahankinnat, kotimaisuus)
ruokaviennin kehittäminen
Suomen ruokastrategia 2040 katsoo myös pidemmälle
Muutamia konkreettisia toimia, joita vielä tehtävä:
maksuaikatauluihin pidennystä
Ruokaa omasta maasta -merkin koko ketjun kotimaisuus -nyt rehu voi olla ulkolaista!
tuotekehityksestä korvaus sille, joka innovaation on tehnyt
Ruokaviraston resurssit ja järjestelmät kohdilleen
viljelijöiden yhteistyötä ja yhteistä suunnitelmaa
Ja vielä omana pohdintaa:
Voisiko valtio toimia mitenkään ns. siltarahoittajana maataloustukien maksatuksessa? Tukien maksatuksen ajankohta on ongelma – ne tulevat loppuvuonna kun tarve olisi jo paljon aikaisemmin. Valaiskaa minua, kiitos!
