Viime päivinä palstatilaa on saanut ns. ”eheytyshoitoja” koskeva kansalaisaloite, joka on saapunut eduskunnan käsittelyyn. Ajattelen, että ihmisillä on oikeus saada tukea ja apua seksuaalisen identiteettiasioiden käsittelyyn. Kenelläkään ei ole oikeutta vaatia toiselta muutosta näihin.

Nyt kirjoitan haastavasta ja herkästä aiheesta.

Tahdonvastainen ”eheyttämistoiminta” on tietysti väärin ja epäeettistä. Sen voidaan katsoa olevan lain nojalla nyt jo kiellettyä

Kansalaisaloitteessa on tosiasiallisesti kyse ihmisen vapaasta tahdosta tapahtuvan toiminnan tai keskustelun (esim. sielunhoidon) kriminalisoimisesta. Tarpeen asioiden käsittelyyn tulee aina nousta ihmisen tarpeesta.

Nyt käsittelyssä oleva kansalaisaloite on eurooppalaisessa vertailussa yksi tiukimmista. Maltalla, Ranskassa ja Saksassa on jonkintasoinen kielto olemassa. Saksassa ja Kreikassa on käytössä vapaaehtoisuuteen perustuva terapia 18 vuotta täyttäneille.

Jokaisella ihmisellä oltava oikeus arvojensa mukaiseen elämänsä, sukupuoli- ja/tai seksuaali-identiteettiinsä liittyvään monipuoliseen pohdintaan sekä uskonnonvapauteen.

Myös kristityllä, muslimilla, ateistilla tai vaikkapa agnostikolla tulee olla tämä oikeus.

Kansalaisaloitteen mukainen lainsäädäntö häiritsisi olennaisella tavalla terapia- ja sielunhoitotyöskentelyä kaventaen ihmisen oikeutta määrittää itse toiminnan tai keskustelun tavoite.

Suomessa kuten muuallakin päin maailmaa on lukuisa joukko ihmisiä, jotka kertovat olevansa detransitioituneita eli he eivät enää koe trans-identiteettiä omakseen. He ovat kärsineet vääränlaisesta hoidosta. Monet katuvat sukupuolen vaihdosprosessiaan, jota ei voi peruuttaa