Madon luvut. Kokoomuksen kannatus on alhaisimmillaan sitten 30 vuoden. Totuutta on katsottava silmiin. Totuus tunnetusti tekee kipeää. Samalla se asettaa selän seinää vasten ja pakottaa pysähtymään.
Taloustutkimuksen tutkijan mukaan kokoomuksen kannatusta on siirtynyt erityisesti perussuomalaisille ja demareille. Lisäksi aikaisemmin kokoomusta äänestäneet pohtivat nyt muitakin vaihtoehtoja. Tätä viestiä kuulen myös itse.
Pääasiassa viesti on kahdenlaista.
Kaivataan rohkeampia oikeistolaisempia uudistuksia esimerkiksi verotuksen keventämiseen, yrittäjyyteen kannustamiseen, työmarkkinoiden uudistamiseen sekä julkisen sektorin kulujen vähentämiseen. Toisaalta pöyristellään Kokoomuksen hiljaisuutta poliittisen islamin edessä tai arvokysymyksissä.
Kysytään mihin on kadonnut kodin ja perheen valinnanvapauden puolustaminen. Toki kehujakin tulee!
Suomessa on tehty historiallisen vaikeita päätöksiä viime vuosina. Olisi kuitenkin aivan liian helppoa selittää koko kannatuksen laskua näillä toimilla -varsinkin kun samaan aikaan samassa hallituksessa olevat perussuomalaiset ovat olleet samoja päätöksiä sinetöimässä. Samaan aikaan perussuomalaiset ovat kyenneet oikeistohallituksessa osoittamaan kykynsä uskottavasti uudistaa Suomea. Heistä on tullut uskottava ja selkeä talouspuolue -on tultu perinteisesti Kokoomukselle kuuluvalle syöttökaukalolle. Maahanmuuton noustua jokaisen puolueen huulille, perussuomalaiset voivat sanoa -tästä me varoitimme.
Tähän asti on riittänyt, että Kokoomuksella on ollut yhteneväinen näkemys taloudesta, työmarkkinoista, sotesta, vapaudesta ja vastuusta, koulutuksesta, velasta, turvallisuudesta, verotuksesta ja kansainvälisyydestä. On jaettu sydämen sivistys, heikoimmista huolehtiminen ja vastuullinen markkinatalous.
Poliittisen historian professori Vesa Vares on luonnehtinut Kokoomusta ”aikuiseksi huoneessa”.
Miksi tämä ei enää riitä?
Kansakuntamme tarvitsee vastuullisia aikuisia enemmän kuin koskaan. Ihmisiä, jotka ovat enemmän kiinnostuneita herättämään ihmisissä vastuun- ja vapaudentuntoa kuin kovaan ääneen vain vaatimaan oikeuksia ja vapauksia.
Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen tulevillekin sukupolville tarvitsee vahvemmin keskustaoikeistolaista yhteistyötä. Suomalaisten on karistettava yltään kateuden kulttuuri ja nähtävä, että sinussa ja minussa asuu valtava potentiaali. Kannustettava toisiamme, rohkaistava, iloittava toisen menestymisestä. Rakastamme menestystä, mutta emme menestyjiä. Tämän on muututtava.
Kokoomuksessa katto on perinteisesti ollut korkealla ja seinät leveällä. Konservatiivit, liberaalit ja sosiaalireformistit ovat sovussa kyenneet uudistamaan puoluetta ja tarjoamaan uskottavan vaihtoehdon myös kansakunnan uudistamiselle. Jossain kohdin katon korkeus ja seinien leveys ilman riittävän yhtenäistä arvopohjaa vievät kuitenkin uskottavuutta. Pakka leviää käsiin eikä kukaan enää tunnista sitä, että katto ja seinät joskus kokosivat yhteen.
Siinä missä toiset kipuilevat oikeistokonservatiivisempaa suuntaa, toiset eivät tunnista enää puoluetta kristillisiin perusarvoihin nojaavana isänmaallisena ja kansainvälisenä puolueena. Samaan aikaan tiedämme, että Suomessa erityisesti nuoret (miehet) etsivät turvaa kristillisestä maailmankuvasta ja arvomaailmasta.
Vaikea maailmanaika suosii selkeää viestiä ja konkreettisia ratkaisuja. Olen aina pitänyt Kokoomuksen asia- ja ratkaisukeskeisyydestä. Minä ja monet äänestäjät kaipaamme kuitenkin rehtiä arvokeskustelua Suomen ja Kokoomuksen suunnasta.
Kokoomus -aatteen ytimessä ovat arvoina vapaus, vastuu, mahdollisuuksien tasa-arvo ja sivistys. Nuo samat arvot, jotka ovat nostaneet kansakunnat, Euroopankin, aikanaan kukoistukseen.
Hyvät ystävät! Nämä arvot kumpuavat kristillisestä arvopohjasta ja niiden takana seison. Nähdäkseni tämän arvopohjan varassa on meillä kaikilla mahdollisuus ajatella myös vapaammin. Nämä arvot eivät ole syntyneet länsimaisiin yhteiskuntiin sattumalta. Siksi edelleen koti, uskonto(usko), isänmaa.
