Globaalit konfliktit yhä enenevästi ilmenevät eri uskonnoista ja kulttuureista kotoisin olevien ryhmien välillä. Kyseessä on myös turvallisuusulottuvuus. Euroopan ongelmia, esimerkiksi terroriuhkaan liittyviä haasteita ei pystytä ratkaisemaan, ilman ymmärrystä uskonnoista.

Uskonnonlukutaidon merkitys yhä monimutkaisemmassa ja konfliktialttiimmassa maailmassa korostuu.

Saman aikaisesti uskonnonlukutaito on vähentynyt hälyttävästi meillä Suomessa. Sen sijaan, että yritämme häivyttää yhteiskunnastamme arvo- ja uskontodialogin, meidän tulee edistää sitä osana uskonnonvapautta sekä kulttuurihistoriallista perinnettä. On todettava, että yhteiskunnan kehitys sekä sanan- ja mielipiteen- ja uskonnonvapaus kulkevat käsi kädessä.

Uskonnonlukutaito on aivan yhtä oleellista nykyään kuin medialukutaitokin.

EU-maissa elävistä yhä useampi on eri kulttuuritaustasta kuin alueen ns. kantaväestö. Yhteiskunnallisen luottamuksen rakentaminen edellyttää yhä laajempaa kulttuurien ja uskontojen ymmärtämystä. Tarvitaan myös vastavuoroista suvaitsevaisuutta.

Historiaa ja uskontoja heikosti tuntevat ovat valitettavasti alttiimpia ääriliikkeille ja tarkoitushakuiselle propagandalle.

Taloudellisten intressien ja valtapyrkimysten lisäksi arvokysymykset ovat läsnä miltei kaikissa konflikteissa. Kansainvälistyvässä maailmassa tieto muista uskonnoista auttaisi ymmärtämään uskontojen kulttuurista, inhimillistä ja poliittista merkitystä. Lisäksi se kasvattaa realistiseen suvaitsevaisuuteen. Asiallinen tieto vähentää ennakkoluuloja ja toisaalta lisää tervettä kritiikkiä.

Kristinusko on erityisesti suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ollut kuin rauta betonissa.

Yhteiskunnissa, joissa ei ole kristinuskoon perustuvia arvoja, ei myöskään ole toimivaa demokratiaa eikä tasa-arvoa. Kristilliseen arvomaailmaan kuuluu oikeuksien ja velvollisuuksien terve tasapaino sekä vastuu omasta, lähimmäisen elämästä sekä ympäristöstä.