3.4.2024

Suomen oltava vahva vaikuttaja EU:ssa

Suomen hallitus on linjannut Suomen EU tavoitteista tulevalle kaudelle. Pienenä valtiona Suomen on oltava vahva ennakkovaikuttaja EU:ssa. Meidän on oltava vaikuttamassa jo ennen kuin ajatus on edes noussut pilkkeeksi komiossion silmäkulmaan.

Hallituksen EU:n avaintavoitteissa nostetaan hyvin esiin tarve vähentää ja toisaalta parantaa EU-sääntelyä. Unionin tulee olla isoissa asioissa iso ja pieni pienissä. Toissijaisuusperiaate on vanha mutta tärkeä keksintö. Demokratiaa pitää vahvistaa sen sijaan, että valtaa keskittyy komissiolle yhä enemmän.

Monilla komission esityksillä on ollut hyvät tavoitteet, mutta kestämätön toteutustapa: valmistelussa on otettava paremmin huomioon eri alueiden ja jäsenmaiden erilaiset tilanteet ja toimien jäsenmaille aiheuttamat kustannukset.

EU:n alkuperäinen idea oli tunnistaa jäsenmaiden olosuhteiden ja talouksien erilaisuus. Nyt komissio ei ainoastaan aseta tavoitteita vaan sanelee myös ylhäältä, miten niihin tavoitteisiin mennään.

Jos EU:sta tulee mittava määrä byrokratiaa, velvoitteita ja valvottavaa, julkisen talouden sopeuttamisen tavoite vaikeutuu. Vieläkin suurempi merkitys on yritysten kilpailukyvylle.

Hallituksen EU-tavoitteet ovat oikeat: strateginen kilpailukyky, kokonaisturvallisuus sekä puhdas siirtymä. Jos Eurooppa ei pärjää suhteessa kilpailijoihinsa investointien kotiuttajana ja turvallisena, innovatiivisena toimintaympäristönä, menetämme mahdollisuuksia ohjata tulevaa.

Kokonaisturvallisuudesta meillä on paljon annettavaa komission ohjelmaan. On hienoa, että komissio kutsui presidentti Niinistön kirjoittamaan raportin EU:n kriiseihin varautumisesta. Itse ajattelen, että henkistä ja hengellistä kriisinsietokykyä emme voi korostaa liiaksi.

Suomen kansan historia on osoittanut, että hengellinen kriisinsietokyky on ollut avainasemassa koettelemuksen ajoista selviämisessä.

Kuten avaintavoitteissa todetaan, Suomi pitää kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeänä myös sitä, että maataloutta voidaan harjoittaa tuottavasti kaikilla EU-alueilla, myös mahdollisten laajentumisten jälkeen. EU:n maatalouspolitiikkaa on kehitettävä ruoantuotanto edellä. Myös asuttu maaseutu on turvallisuustekijä, jonka merkitystä emme saa unohtaa omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta.

Puhdas siirtymä tukee EU:n strategista autonomiaa. Sitä on vietävä eteenpäin tavalla, jossa kansalaiset ja yritykset pysyvät mukana, ja joka mahdollistaa innovaatioita. Biotalouden ymmärtäminen ja vahva omaksuminen EU-tasolla palvelee Suomen etua. On hyvä, että työtä sen eteen tehdään yhdessä muiden metsäisten maiden kanssa. Suomen hallitus on linjannut selkeästi, että metsäpolitiikka kuuluu kansallisiin käsiin.

Pieni mutta varsin tärkeä yksityiskohta liittyy suurpetoihin. E-kirjelmän mukaan Suomi edistää suurpetoja, erityisesti sutta, koskevan sääntelyn kehittämistä vastaamaan paremmin kantojen nykyistä tilaa. Tämä on erinomainen kirjaus, ja hallituksen toimia tämän asian parissa on määrätietoisesti jatkettava.

EU:n vahvuutena on jatkossakin oltavat sen vahvat arvot ja syvälle ulottuvat juuret, kiistämätön ihmisarvo, demokratia ja oikeusvaltioperiaate.

Kutsu Katriina Kylään

Haluatko kutsua minut puhujavieraaksi tapahtumaasi tai mielenkiintoiseen tilaisuuteesi? Haluaisitko olla mukana osana tätä hienoa ja merkityksellistä kampanjaa kirittämässä minua kohti Eduskuntaa? Haluatko kysyä ajatuksistani ja näkemyksistäni? Rohkaista tai tukea?