Haluan olla mahdollisimman läpinäkyvä vaalirahoitukseni osalta. Talousajatteluni rakentuu vastuullisen sosiaalisen markkinatalouden varaan. Työnteko, yritteliäisyys ja yrittäminen luovat yhteiskuntaan hyvinvointia ja kasvua, jotta heikommastakin voidaan pitää huolta. Tämä on myös kristillisdemokraattisen talouspolitiikan kulmakivi. Olen ollut markkinatalousmyönteinen koko poliittisen vaikuttamisen ajan, niin kokoomusaikoina (2005-2012) kuin nyt kristillisdemokraattinakin.

Olen saanut vaalitukea Pro Markkinataloudelta, joka tukee markkinatalousmyönteisiä eurovaaliehdokkaita. Olen koostanut tähän keskeiset vastaukseni, joiden perusteella Pro Markkinatalous on myöntänyt minulle vaalitukea.

Miten pyrkisit Euroopan parlamentissa vaikuttamaan markkinatalouden edellytysten ja toiminnan kehittämiseen?

EU:n laajuiset sisämarkkinat ja niiden toimivuus ovat keskeisessä roolissa markkinatalouden edistämisessä. Suomi on kansainvälisesti avoin ja vientivetoinen talous. Suomen edun mukaista on, että EU:n sisämarkkinat toimivat avoimesti yhtenäisillä ja reiluilla pelisäännöillä. Erilaisia kaupan esteitä on vähennettävä yhdenmukaistamalla lainsäädäntöä ja standardeja. Sisämarkkinoiden kehittämisessä on huolehdittava siitä, että jo olemassa oleva sääntely laitetaan sisämarkkinoilla täytäntöön, jatketaan kaupan esteiden poistamista sekä varmistetaan, ettei uusia esteitä jäsenmaiden välille synny. Digitaalisten sisämarkkinoiden avulla helpotetaan kansainvälisen verkkokaupan toimintaympäristöä, joilla helpotetaan paitsi yrityksiä sekä tuodaan palvelut paremmin kuluttajien saataville. Lisäksi tarvitaan uusia innovaatioita, tutkimusta ja tuotekehitystä. Lisäksi EU:n on edistettävä vapaakauppasopimuksia eri maiden kanssa. Kilpailua vääristäviä valtiotukihöllennyksiä ei tule lisätä.

Lyhyet täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä kysymykset:

1. Maamme EU-jäsenyys on ollut ja on edelleen myönteinen asia ja Suomi on hyötynyt EU-jäsenyydestä: Jokseenkin samaa mieltä

2. EU:n arvot – ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja
oikeusvaltio – ovat jatkossa kestävä perusta maanosan vakaudelle ja hyvinvoinnille: Täysin samaa mieltä

3. EU:n sisämarkkinat ovat elintärkeät Suomelle ja Suomessa toimiville yrityksille. On huolehdittava, että sisämarkkinoiden sovituista pelisäännöistä pidetään kiinni: Täysin samaa mieltä

4. Eurooppalaisen sääntelyn määrä kasvaa jatkuvasti. Sääntelyssä tulisi pyrkiä laatuun ja hallinnollisen taakan vähentämiseen sekä luottaa nykyistä enemmän markkinatalouteen perustuvaan markkinoiden kehittymiseen sääntelyllä tapahtuvan ohjauksen asemesta: Täysin samaa mieltä

5. Euroopassa ja maailmassa pitää tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Tavoitteesta viedä EU:n päästöt nettonollaan vuoteen 2050 mennessä on pidettävä kiinni: Ei samaa eikä eri mieltä

6. Tulevaisuuteen tähtäävän toiminnan, kuten tutkimusta ja innovaatioita rahoittavan Horisonttiohjelman, EU-rahoitusta on tulevina vuosina kasvatettava: Täysin samaa mieltä

7. Millä konkreettisilla keinoilla EU:n asemaa ja kilpailukykyä globaalissa toimintaympäristössä voitaisiin mielestäsi parhaiten lisätä?

EU voi toimia EU-alueen voimavarana silloin kun pystytään luomaan standardeja, jotka vahvistavat kilpailukykyä ja alueen yhtenäisyyttä. Panostuksia on kohdistettava erityisesti kasvun ja kilpailukyvyn sekä turvallisuuden takaamiseksi, koska EU:lla on merkittävä rooli globaalin sääntelyn luojana. Kaupan esteitä sekä valtiontukia on purettava, jotta globaalien markkinoiden kehittämistä voidaan määrätietoisesti jatkaa. EU:n on panostettava yhä enemmän Euroopan laajuiseen tutkimusyhteistyöhön, koulutukseen ja tuotekehitykseen. Esimerkiksi teknologian yhteisillä ratkaisuilla voidaan löytää hyviä keinoja vahvistaa EU- alueen sisämarkkinoita. Ilmastopolitiikasta fossiilisista puhtaaseen energiaan siirtymistä ei kuitenkaan saa tehdä vastuuttomasti, koska puhdas energia ei kokonaiskuvassa ole vielä siinä vaiheessa, että se voisi kokonaan syrjäyttää fossiilisen energian. EU:n on mahdollistettava edelläkävijyys niin, että työpaikat ja talous kasvavat eikä niitä ja päästöjä ulkoisteta heikompien ilmasto- ja ympäristöstandardien maihin kuten Kiinaan.

8. Anna konkreettisia esimerkkejä nykyisen EU-sääntelyn kehittämis- tai purkamistarpeista

Suomen pullonpalautusjärjestelmä on maailman huippua ja mielestäni komission suunnalta tulevat sääntelyt voivat pahimmillaan johtaa toimivien järjestelmien romuttumiseen. Vaikka tavoite pakkausjätteen vähentämisestä on tervetullut, ovat komission ajamat keinot tässä tapauksessa Suomen kannalta epäonnistuneet. Päinvastoin, suomalaista edelläkävijyyttä kierrätysasioissa pitäisi viedä komission suuntaan. EU:n komission suunnittelema uusi pakkausasetus tarkoittaisi toteutuessaan merkittäviä lisäkuluja Suomen panimoteollisuudelle ja kaupan alalle. Suomen on oltava aktiivinen, vahva ja varhainen EU vaikuttaja, jotta Suomelle haitallista sääntelyä voidaan ehkäistä.

9. Mitä tavoitteita ajaisit EU:ssa erityisesti Suomessa toimivien yritysten kilpailuedellytysten
parantamiseksi?

Suomen talous on kansainvälisesti avoin ja vientivetoinen. Suomalaisten yritysten etu on, että EU:n sisämarkkinat toimivat avoimesti yhtenäisillä ja reiluilla pelisäännöillä. Erilaisia kaupan esteitä on vähennettävä yhdenmukaistamalla lainsäädäntöä ja standardeja. EU ei saa tuhota kilpailukykyään ja taloudellisen toiminnan ja yrittäjyyden ja pk-yritysten kasvun edellytyksiä liian tiukalla sääntelyllä, byrokratialla tai markkinoita vääristävillä valtiontukihöllennyksillä. Tukikilpailussa kun pienillä jäsenmailla ei ole mahdollisuutta menestyä. Suomen kansalliset erityispiirteet on huomioitava paremmin esim. mahdollistamalla EU:n yhteisiä liikennehankkeita Suomeen. Panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen syntyvät uudet puhtaan teknologian ratkaisut, jotka ovat jo nyt Suomelle tulevaisuuden kilpailuvaltteja. Suomalainen maa- ja biotalous on huomioitava kestävässä eurooppalaisessa kasvussa. Metsäpolitiikka on pidettävä kansallisissa käsissä ja nostettava suomalaisen metsä-, kierto- ja biotalouden ratkaisut keskeiseen rooliin.