Lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä mielenterveyteen liittyvät kysymykset ovat keskusteluttaneet viime aikoina niin kuntalaisia, nuoria ja lapsia itseään kuin päättäjiäkin. Maskun kunnanvaltuusto hyväksyi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2022–2024, joka viitoittaa tavoitteita tuleville vuosille ja liudan toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi.
Selvityksestä käy ilmi, että lastensuojeluilmoituksia Maskussa tehty määrällisesti lähes joka toinen päivä. Asiakkaita sosiaalityöntekijöillä oli keskimäärin 33 ja vuodesta 2024 alkaen laki määrää 30 asiakkaan rajasta. Tarvitaan enemmän ennaltaehkäisevää tukea ja apua oikea-aikaisena matalan kynnyksen peruspalveluna.
Tukea on oltava tarjolla monipuolisesti ja vaikuttavasti; kotipalvelua, perhetyötä, vanhemmuuden tukea lapsen ja nuoren kasvuvaiheissa, tukea eroperheille, tukiperheitä ja -henkilöitä. Lisäksi on huutava tarve aidosti vaikuttaville ennaltaehkäiseville toimille.
Vuoden 21 kouluterveyskyselyn vastauksista käy ilmi, että yläkoulun 8. ja 9. luokkalaisten terveydentilan koki huonoksi joka 4. nuori ja ahdistuneiden nuorten määrä on lisääntynyt valtavasti. Raportissa todetaan, että tuloksiin ovat vaikuttaneet tehdyt koronatoimet, sen tuomat rajoitukset koulunkäyntiin sekä harrastuksiin. Puhumattakaan pelon lietsomisesta, milloin koronalla, milloin ilmastokatastrofilla. Näillä on tuhoisia vaikutuksia koko kansamme henkiseen hyvinvointiin ja sitä myöden koko yhteiskuntaamme. Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa mielenterveyshaasteet ja psykososiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet.
Koronatoimien pitkäaikaisista vaikutuksista suomalaisten hyvinvoinnille on voitava avoimesti keskustella ja päättäjänä tarvitsemme läpinäkyvää tehtyjen toimien hyötyjen ja haittojen vaikutuksista.
Tarvitsemme koronapyykkiä, jotta emme enää sorru samoihin kohtuuttomiin toimiin, joilla on kestämättömät seuraukset yhteiskunnassamme!
Tarvitaan enemmän ennaltaehkäisevää tukea ja apua oikea-aikaisena matalan kynnyksen peruspalveluna. Tästä esimerkkinä valtuustoaloitteeni mukainen Supernanny -toiminta. Tukea on oltava tarjolla monipuolisesti; kotipalvelua, perhetyötä, vanhemmuuden tukea lapsen ja nuoren kasvuvaiheissa, tukea eroperheille, tukiperheitä ja -henkilöitä. Lisäksi on huutava tarve aidosti vaikuttaville ennaltaehkäiseville toimille. Nostan tässä yhden, jolla olisi merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia sekä kärsimystä vähentäviä vaikutuksia.
Olen aikaisemmin työskennellyt Rikosseuraamuslaitoksella ja tehnyt töitä rikoksista tuomittujen nuorten parissa. Ikävä kyllä, liian monen nuoren kohdalla taustalla oli lastensuojelun asiakkuus ja vanhempien tai nuoren päihderiippuvuus.
Suomessa tarvitaan avointa yhteiskunnallista keskustelua lastensuojelumme tilasta ja sen toimien vaikuttavuudesta.
On rehellisesti todettava, että lastensuojelulaitosten pyörittämisestä on tullut kannattava bisnes. Suurin osa palveluntuottajista on yksityisiä toimijoita. Laitoksilla on tehty jopa 30% liikevoittoja ja lapsen sijaishuollon vuorokausihinnaksi on joissakin tapauksissa asetettu jopa 1200 euroa. Lastensuojelulaitoksia pyörittävät yritykset ovat joissakin tapauksissa osallistuneet myös sijoituspäätösten valmisteluun. Kun lasten ja nuorten pahoinvointi on toistaiseksi kasvussa, niin ovat myös sen aiheuttamat kustannuksetkin. Lastensu. Kulut ovat räjähtäneet käsiin runsaassa vuosikymmenessä ja huostaanottojen määrä kasvaa huolestuttavasti. On uskallettava kyseenalaistaa voiton tavoitteleminen pahoinvoinnin kustannuksella.
Päättäjänä ja suomalaisena olen erityisen kiinnostunut niistä alueista, joissa kuluja on paljon. Iso osa huostaanottojen ja lastensuojelun avohuollon tukitoimista johtuu vanhempien päihteiden käytöstä, jonka johdosta lapsen ja nuoren kasvu ja kehitys vaarantuvat. Hoitamaton päihderiippuvuussairaus ja päihteet kuormittavat yhteiskuntaamme 8-13 mrd. euroa laskentatavasta riippuen näkyen merkittävällä tavalla lasten ja nuorten elämässä, lastensuojelussa ja esimerkiksi varhaiskasvatuksessa sekä koulumaailmassa. Suomalainen päihdehoitojärjestelmän tehottomuus ja haittoja vähentävä politiikka ovat johtaneet siihen, että hoidamme oireita emmekä sairautta oireiden taustalla.
Uskallan väittää, että iso osa lastensuojelun toimenpiteistä saataisiin purettua, jos Suomessa lisättäisiin toipumiskeskeistä päihdehoitoa ja se olisi myöskin parasta lastensuojelutoimien ennaltaehkäisyä.
Tiedän, että tämän myötä monen perheen lastensuojelun toimenpiteille ei enää ole ollut tarvetta ja koko perhe on alkanut voimaan hyvin.
Puhutaan, että emme voi menettää yhtäkään nuorta päihteille tai syrjäytymiselle. Nyt on meidän päättäjien herättävä suomalaisen päihdehoitojärjestelmän uudistamistarpeeseen ja lisättävä toipumiskeskeistä päihdehoitoa, jotta ihmiset voivat toipua riippuvuudesta ja raitistua. Kun muissa Pohjoismaissa 60% päihdehoidosta on toipumiskeskeistä, on sama luku Suomessa 10%. Tämän tehottoman nykyjärjestelmän huonoja hedelmiä nyt näemme myös lastensuojelussa. Tähän on saatava suunnanmuutos.
(Puheeni Maskun kunnanvaltuuston kokouksessa 13.2. Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksymisestä)
