Vastasin juuri Nuorten eurovaaliehdokkaille suunnattuun rauhankyselyyn ja nostan vastaukseni esiin myös sivuillani.
Mitä tiedät nuorten roolista rauhantyössä ja mikä on oma suhteesi siihen?
Suomi on mukana YK:n päätöslauselmassa ”Nuoret, rauha ja turvallisuus” vuodelta 2015. Suomi on sen myötä sitoutunut osallistamaan nuoret osaksi päätöksenteon sekä rauhanprosessien eri vaiheita. YK:n päätöslauselmassa tunnistetaan nuorten myönteinen ja aktiivinen rooli rauhanrakentamisessa sekä erityisesti konfliktien ehkäisyssä sekä niiden ratkaisemissa. Nuorilla on parhaimmillaan perinteisten verkostojen ulkopuolelta tulevaa kykyä kysyä, kyseenalaistaa ja tuoda uudenlaisia näkemyksiä ja esityksiä rauhantyössä toimimiseksi. Oma suhteeni rauhanrakennukseen liittyy pitkälti yksittäisten ihmisten kohtaamiseen ja sisäisen rauhanrakennuksen työhön.
Elämme kriisien ja konfliktien ajassa, ja on huomattu, että nuorten toivo tulevaan on heikentynyt verrattuna vanhempiin sukupolviin. Yksi keino vaikuttaa synkältä tuntuvaan tulevaisuuteen on lisätä nuorten ääntä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Millä tavoin nuoria voidaan osallistaa keskusteluun rauhan ja turvallisuuden kysymyksistä?
Ensin on laajasti tunnistettava nuorten merkitys niin sisäisen turvallisuuden kuin ulkoisenkin turvallisuuden rakentajina sekä edistäjinä. Ulkoinen turvallisuus rakentuu mielestäni ihmisen sisäisen turvallisuuden kokemuksen myötä, ensin yksilötasolla. Nuoria tulee kuulla kaikissa nuoria koskettavissa aiheissa, prosessin kaikissa vaiheissa ja päätöksenteon kaikilla tasoilla -presidentistä aina kunnalliseen päätöksentekoon asti. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat paikallistasolla esimerkiksi nuorisovaltuustot ja nuorisodelegaatiot.
Nuoret osaavat toimia digitaalisissa ympäristöissä asiantuntijatasoisesti, mutta jatkuvasti kehittyvä teknologia tarjoaa alustoja ja verkostoja myös valeuutisten ja muun vahingollisen aineiston levittämiselle. Miten näet, että digitalisaatio vaikuttaa nuorten rauhantyöhön?
Se haastaa tietysti oikean ja luotettavan informaation hankkimisessa. Sen sijaan, että alamme sensuroida dis- ja misinformaation nimissä tietoa ja uutisia, nuoria pitäisi haastaa kriittiseen ajatteluun. Somejättejä on kyettävä säätelemään mm. nuorille suunnatun haitallisen sisällön poistamiseksi. On kuitenkin pidettävä huolta, että sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapaus eivät vaarannu.
Miten tukisit rauhankasvatusta ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia poliittisten prosessien ja järjestöjen ulkopuolella?
Aivan keskeistä on tiedon lisääminen niin kaikilla tasoilla kuin myös vaikkapa ajankohtaisista EU asioista. Kun nuoret tietävät, heitä alkaa kiinnostaa ja he osallistuvat sitä todennäköisemmin äänestämään. Sama homma toimii myös toisin päin.
Kaiken perustana ovat kuitenkin hyvinvoivat perheet ja sitä myöden lapset ja nuoret. Hyvinvoiva nuori kokee yhteiskuntaan osallistumisen tärkeänä ja mielekkäänä. Haastan myös jokaista kansalaista kohtaamaan ihmisen ihmisenä. Rauhankasvatus työ syntyy jokapäiväisissä kohtaamisissamme. Jokainen on arvokas ja tärkeä.
Viime aikoina on luotu erinäisiä työkaluja ja metodeja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi – esimerkkinä nuorten UTP-työryhmä, jonka tavoitteena on nuorten ulko- ja turvallisuuspoliittisen asiantuntijaryhmän perustaminen ulkoministeriöön uuden ajan ulko- ja turvallisuuspolitiikan hengessä. Millaisena näet tällaisten työkalujen vaikutusmahdollisuudet?
Suunta on oikea. Nuoria on kuultava ja osallistettava yhteiskunnan eri tasoilla. Esimerkiksi presidentti on tärkeä yhteiskunnallinen arvokeskustelija. Siitä alaspäin tultaessa vaikutusmahdollisuudet käyvät yhä konkreettisemmiksi. Sanoista tekoihin.
Miten edistäisit eri taustoista tulevien nuorten osallisuutta rauhantyössä Euroopan parlamentin jäsenenä?
Europarlamentaarikkona voisin ottaa parlamenttiin mukaan nuorisodelegaatin ja luoda hyviä verkostoja eri nuorten vaikuttamiskanaviin. Olen aikaisemmin työskennellyt syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parissa, joten myös heikommassa olevien nuorten mukana pitämistä pitäisin aktiivisesti esillä. Lisäksi voisin ottaa nuoria harjoittelijoita mukaan parlamenttiin. Koska Euroopan ja Suomen ulkoinen turvallisuus rakentuvat myös sen varaan, ettei ketään jätetä.
