EU:n parlamentissa, jäsenmaissa ja komissiossa on vahvoja voimia, jotka ajavat unionin taloudellisen vallan kasvattamista. Jäsenmaista nettosaajat – ja niiden edustajat Euroopan parlamentissa ja komissiossa tietenkin pyrkivät omien etujensa maksimointiin kasvattamalla EU:n omia varoja, joita kerätään erilaisilla veroilla ja maksuilla sekä kasvattamalla yhteisvastuullista EU-tason rahastojen ja toimijoiden velanottoa.

EU otti yhteistä velkaa ensimmäisen kerran koronan jälkeen. Ainoastaan Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset vastustivat yhteistä velan ottoa, joka rikkoo EU:n perussopimukset siitä, ettei EU ota yhteistä velkaa.

Monet suomalaiset europarlamentaarikotkin ovat olleet EU:n talousvallan lisäämisen ja syventämisen kannalla. EU kriittisten suomalaisten on nyt herättävä unestaan ja äänestettävä kesäkuun vaaleissa.

Myös eduskunnassa monet puolueet ovat antaneet siunauksensa vastaavalle politiikalle. Näkyvin esimerkki tästä oli v. 2021 hyväksytty 750 miljardin euron elpymisväline, jotka meni läpi kokoomuksen ja keskustan sinetöidessä yhteisvelan. Tätä yhteisvelkaa korkoineen Suomi maksaa ainakin v. 2058 asti. EU jäsenyys maksoi Suomelle vuonna 2022 144 euroa asukasta kohden. Suomi siis maksoi EU:lle yhteensä n. 2,3 mrd euroa ja vastaavasti Suomen tulot EU:lta olivat 1,8 mrd euroa.

Velkaantuvalle Suomelle on tärkeää, ettei nettomaksuosuutemme merkittävästi kasva nykyisestä noin 800 miljoonasta eurosta.

EU:n kokonaisbudjettia ei pidä kasvattaa uusilla rahoitusvälineillä, vaan uudet aloitteet on rahoitettava kohdentamalla varoja uudelleen budjetin sisällä.

Kehitys kohti tulonsiirtounionia on pysäytettävä.

Kristillisdemokraatit ei hyväksy EU:n yhteisiä velkoja, uusia tukipaketteja, uusia omia varoja tai verotusoikeutta.